Salpausselan Kisat 11.-13.3.2011

Lahdessa on vuosikymmenten kokemus viihdyttävien urheilutapahtumien järjestämisestä. TV:n ääressä viihtyviä sohvaperunoita houkutellaan paikan päälle nykyaikaisen yleisötulospalvelun ja kisafiilistä elävöittävän viihteen keinoin.

Saadun yleisöpalautteen innoittamana Salpausselällä palvellaan talviurheilun ystäviä entistä monipuolisemmin. Esimerkiksi uusi videotaulu parantaa kilpailujen seurattavuutta paikan päällä. Noin 40 neliömetrin jättivideotaulu rakennetaan hiihtostadionille siten, että se voidaan mäkikilpailuiden aikana kääntää ja nostaa palvelemaan myös suurinta osaa mäkistadionin yleisöä. Uuden videotaulun lisäksi käytössä on aikaisempien vuosien tapaan myös Urheilukeskuksen kiinteä tulos-/videotaulu. Uudelle taululle ajetaan pääsääntöisesti kansainvälistä tv-signaalia sekä muuta videokuvaa, joka sisältää muun muassa haastatteluja sekä erilaisia inserttejä. Vanha videotaulu palvelee jatkossa aiempaa monipuolisemmin tulostauluna.

Salpausselän Kisojen mäkikisojen kuuluttaja-juontaja-kaksikko Tomi Tiilikainen – Ilmo Koivisto pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että kisayleisö pysyy ajan tasalla kilpailutapahtumien suhteen ja nauttii aimo annoksin kisamontun viihdetarjonnasta. Tomilla ja Ilmolla on selkeä roolijako: Tomi keskittyy asia- ja faktapuoleen perinteisen kisakuuluttajan/-selostajan roolissa, Ilmo puolestaan ottaa kisayleisön haltuun ja innostaa kaikin tavoin yleisöä kisafiilikseen. – Tänä vuonna kisalauantain ja -sunnuntain ohjelmatarjonta poikkeavat selvästi toisistaan. Lauantaina biletetään oikein kunnolla ja luodaan todellista karnevaalitunnelmaa, sunnuntain ohjelma on suunnattu enemmän urheilun ehdoilla, Tomi ja Ilmo kertovat. Hiihdossa pääkuluttajana toimii monelle tuttu Lalle Broberg.

Tomi Tiilikainen on toiminut vuodesta 1998 Salpausselän Kisojen kuuluttajana. – Tämän kokemuksen turvin ajauduin radiohommiin, ja tällä hetkellä työskentelen uutistoimittajana ja Pelicansin kotimatsien selostajana Radio99:ssä.
– Ammatillisesti ajatellen vuoden 2001 MM-kotikisat toimivat minulle käytännön korkeakouluna, kun pääsin vierestä seuraamaan Mertarannan Antsan ammattitaitoista työskentelyä. Tuolloin oivalsin, miten paljon selostaminen vaatii taustatyötä ja ennakkoon valmistautumista. Oman persoonan peliin laittaminen ja aitous on tärkeintä, Tiilikainen painottaa.

Ilmo Koivistoa voi hyvällä syyllä luonnehtia kisojen seremoniamestariksi. Ilmo on ehtinyt toimia urallaan muun muassa keikkamuusikkona, automyyjänä ja suurtapahtumien juontajana ja järjestäjänä. Salpausselän Kisoihin hänet löydettiin Lahden Yöt -tapahtuman promoottorin tehtävistä. – Viime talven kisoissa olin juontotehtävissä ensi kertaa. Olin ensikertalainen joka suhteessa; esimerkiksi yleisöjakaumasta minulla ei ollut riittävästi tietoa ja jouduin improvisoimaan liikaakin. Tänä vuonna tilanne on aivan toisenlainen. Tarjoamme kisayleisölle kansainvälistä kestohittimusiikkia. Kaikkien tuntemista biiseistä kumpuavat vahvat muistot ja hyvät fiilikset. Tapahtuman juontaminen mahdollisimman lähellä kisayleisöä luo entisestään suuren kansanjuhlan tuntua, Ilmo Koivisto toteaa.
Salpausselän kisaviikonloppu tarjoaa Koiviston mukaan unohtumattomia elämyksiä, joita ei ikinä voi aistia television välityksellä. – Paikan päällä kisamontussa pääset mukaan suureen talvikarnevaaliin, näet livenä huippu-urheilua ja mukaansatempaavaa viihdettä!

– Varsinkin lauantai-illan urheiluviihdepaketista saa sellaiset kiksit ettei paremmasta väliä. Liki 30 000 hengen kisayleisö nostaa fiilikset todella korkealle niin selostamossa kuin mäkimontussa, Ilmo Koivisto ja Tomi Tiilikainen vakuuttavat.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena, kuva: Tuukka Nokkala

Salpausselän kisaviikonloppu on monenkirjava sekoitus elämyksellisyyttä. Vivahteikas oheisohjelma yhdessä virtaviivaisen kisaohjelman kanssa tarjoavat runsaasti urheiluviihdettä ja silmänruokaa. Kisafiilistä ovat nostattamassa niin Salpausselän kisatytöt, Lahti-Promot kuin Pelicans Cheerleaderit.

Salpausselän Kisojen kisatyttöperinne alkoi jo vuonna 1952, jolloin sotainvalidien Lahden seudun alaosasto, Lahden Hiihtoseura sekä Lahti-lehti järjestivät ensimmäisen ”kisatyttö-kilpailun”. Historian ensimmäisiksi kisatytöiksi valittiin Leila Noria ja Eva-Riitta Haarti. Tämän jälkeen kisoille on valittu lähes joka vuosi uudet kisatytöt edustamaan Salpausselän Kisoja. Kisatytöt ovat mukana tuhatpäisen toimitsijajoukon mukana luottamus- ja kunniatehtävässä. Salpausselän Kisat antaa valituille kisatytöille takuuvarmasti ikimuistoisen ja ainutkertaisen elämyksen ja kokemuksen. Työtehtävät keskittyvät kisaviikonlopulle, jolloin kisatyttöjen tehtäviin kuuluvat muun muassa palkintojenjaot sekä kisatunnelman rakentaminen ohjelmateltassa, kilpailupaikoilla, katsomoissa tai stadionin videotaululla. Lisäksi kisatytöt osallistuvat mahdollisuuksien mukaan useisiin kisoja edeltäviin promootio- ja pr-tilaisuuksiin sekä muihin Lumitapahtumien Lahti – tapahtumiin. Salpausselän Kisojen vuoden 2007 kisatytöt valittiin viime vuoden tapaan Nightclub Divassa.

Lastenohjaajaksi opiskeleva Jenni Kosonen, 19, ei vierasta suuriakaan yleisömassoja, sillä hän on kerännyt esiintymiskokemusta niin muotinäytöksistä kuin promootiokeikoista. Hän odottaa pääsevänsä muiden tyttöjen kanssa luomaan osaltaan ainutlaatuista kisafiilistä yleisön ja muiden kisatoimitsijoiden keskellä. Innokkaaksi penkkiurheilijaksi tunnustautuvan Jennin mielestä lauantain iltamäenlasku ilotulituksineen on kisojen ehdoton kohokohta.
Trukkikuskina Iskulla tällä hetkellä työskentelevä 21-vuotias Hanna Heinonen pitää välivuotta fysioterapiaopinnoistaan. Kisatyttönä Hanna odottaa erityisesti pääsevänsä tutustumaan tapaan järjestää talven suurinta suomalaista urheilutapahtumaa. Tätä kautta oppii Hannan mukaan arvostamaan entistä enemmän kisajärjestäjien panosta kisojen eteen. Kisalajeista lähellä sydäntä on erityisesti maastohiihto. Hän paitsi hiihtää itse, myös kiertää talviviikonloppuisin poikaystävänsä huoltojoukoissa.

Ira Nordström on 20-vuotias sosiaalinen ja sanavalmis ilopilleri, joka opiskelee Lahden Ammattikorkeakoulussa kansainvälistä kauppaa. Koulun ohella Iran päivät kuluvat paljolti urheiluharrastusten – laskettelu, krav maga ja purjehdus – merkeissä. Hän pitää vieraista kulttuureista; myöhemmin keväällä hän on lähdössä kolmeksi kuukaudeksi Argentiinaan opiskelijavaihtoon. Ira etsii kisatytön tehtävistä ennen kaikkea uusia kokemuksia ja haasteita.
Lahteen vuosi sitten muuttanut Tuula Asp osaa valloittaa yleisönsä, mikä nähtiin myös valintatilaisuudessa Divassa. Parturi-stylistiksi opiskeleva taiteilijasielu pitää erityisesti piirtämisestä ja maalaamisesta sekä musiikista. Kansainvälisyys kuuluu olennaisesti myös Tuulan elämään; työkokemusta on kertynyt niin Australiasta kuin Egyptistäkin. Tuulan poikaystävä on mäkihyppääjä, joten mäkihyppyä tulee seurattua varsin tiiviisti.
Kisatyttöjen emäntänä toimii tänäkin talvena Monica Kokko – kisatyttö hänkin muutaman vuoden takaa. Kisatyttöjen sponsoreina ovat tänä vuonna JPP Soft ja Nightclub Diva.

Pelicans Cheerleaders koostuu 14 parikymppisestä vauhtimimmistä. Heidän viehättävästä esiintymisestä saamme nauttia myös tämän vuoden Salpausselän Kisoissa. – Olemme viihdyttäneet Pelicansin kotiotteluissa jo 8 kautta. Esiintymisellämme luomme positiivista, kannustavaa tunnelmaa urheilukatsomoihin. Tänäkin vuonna osallistumme Salpausselän Kisoihin virallisina kisatanssijoina – osana fiilisryhmää, kertovat Cheerleadereiden liiderit Jonna ja Anna-Kaisa.

– Kolme vuotta sitten otin yhteyttä kisatoimistoon ja kerroin, että tulisimme mielellämme koko porukalla tanssimaan ja esiintymään Salpausselälle. Siitä lähtien olemme olleet osa kisojen fiilisryhmää; teemme tiivistä yhteistyötä erityisesti Lahti Promojen kanssa. Esiintymisestämme saatu palaute on ollut todella myönteistä. Tunnemme olevamme oleellinen osa monipuolista talviurheilukarnevaalia, Jonna sanoo. Värikkäällä ryhmällä on yhtenäinen esiintymisasu, jonka sponsoroinnista vastaavat Raiski ja Halti. – Tämän vuoden kisaviikonlopusta tulee todella tiivis: lauantaina esiinnymme ensin kisoissa, illalla Pelicansin matsissa, jonka jälkeen osallistumme vielä kisalauantai-illan huumaan. Kisafiilis on parhaimmillaan juuri kisamontussa, lähellä kisayleisöä. Kisoihin kannattaa lähteä hyvän kaveriporukan kanssa pitämään hauskaa ja nauttimaan huippu-urheilusta ja mukaansatempaavasta viihteestä, Jonna ja Anna-Kaisa toteavat.

Lahti Promot -ryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa Finlandia-hiihdon maaliintulijoiden vastaanottaminen, Salpausselän Kisojen kisafiiliksen kohottaminen ja palkintojenjakoseremoniat sekä yleisesti Lahden myönteisen urheilukaupunki-imagon esiintuominen. Promojen vaatetussponsorina on Luhta. Näin Promoille on saatu yhtenäinen, tyylikäs ilme. Kaikissa Promo-hankkeen tapahtumissa esiintyvät iloiset, asianmukaisesti pukeutuneet ihmiset ovat omiaan edistämään tapahtuman imagon vahvistumista sekä luomaan mielikuvaa takuuvarmoista ja laadukkaista Lahden seudun tapahtumista. – Olemme mukana ympärivuotisesti Lahden seudun tapahtumissa, hoidamme edustustehtäviä, osallistumme palkintojenjakoihin ja autamme tapahtumanjärjestäjiä eri tavoin käytännön järjestelyissä. Viime vuoden Salpausselän kisoissa olimme osa fiilisryhmää. Tanssimme kisamontussa, heilutimme eri maiden lippuja ja innostimme kisayleisöä ja kilpailijoita. Kaiken kaikkiaan ikimuistoinen kokemus!, vakuuttaa iloisesti hymyilevä Enni Haapasalo.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena, kuva: Tuukka Nokkala (Salpausselän Sanomat 2007)

Audiovisuaalinen opetus- ja tuotantokeskus Vierumäen Mediapaja ja Salpausselän Kisat tekevät hedelmällistä yhteistyötä, josta hyötyvät niin kisayleisö kuin tulevat urheilutoimittajatkin.

– Salpausselän Kisojen kanssa teemme yhteistyötä nyt neljättä vuotta. Opiskelijamme tuottavat materiaalia kisa-alueen videotaululle. Tätä kautta pyrimme tarjoamaan teeveestä tutun kisastudioelementin paikan päällä olevalle yleisölle, kertoo Vierumäen Mediapajan kouluttaja Kalle Lepistö. Kokenut freelancer-urheilutoimittaja välittää kouluttajan roolinsa kautta Vierumäen Mediapajan opiskelijoille urheilutietoutta ja käytännön tietotaitoa.
– Tämä koulutustyö on antanut minulle paljon uudenlaisia näkökulmia varsinaiseen työhöni urheiluselostajana, Lepistö sanoo.

Vierumäen Mediapajan toiminta tähtää suomalaisen urheiluviestinnän kehittämiseen. Mediapaja kouluttaa urheilujournalisteja hyvin käytännönläheisesti. Salpausselän Kisat tarjoaa journalismin opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa käytännössä teoriaopinnoissa esiintulleita asioita. – Kerromme taustoja tapahtumista ja urheilijoista, toteutamme voittajahaastatteluita ja luomme näin omalta osaltamme kisatunnelmaa. Toimimme hyvässä yhteistyössä kisakuuluttajien kanssa ja täydennämme yleisöpalvelutarjontaa, kertovat Vierumäen Mediapajassa urheilujournalismin erikoistumisopintojaan suorittavat Aku-Pekka Mölsä ja Vesa-Matti Savinen.

– Saamamme palautteen perusteella opiskelijamme ovat olleet varsin tyytyväisiä kisaviikonlopun antiin. He pääsevät tositoimiin ja näkevät, kuinka hektistä urheilujournalismin tuottaminen käytännössä onkaan. Sunnuntaina olo on väsynyt mutta onnellinen, Lepistö tietää kokemuksesta.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena, kuva: Tuukka Nokkala

Maailman parhaat ampumahiihtäjät ovat saapuneet Lahteen. Mukana on n.220 ampumahiihtäjää 29 eri maasta. Kansainvälinen kisaviikko sisältää yhteensä 6 maailmancupin osakilpailua keskiviikosta sunnuntaihin.

Lahdessa järjestetään ensimmäiset maailmancupin kilpailut Italian Anterselvan MM-kisojen jälkeen, mikä tuo mojovan lisämausteen Salpausselälle. Ampumahiihto on maailmalla erittäin suosittu urheilulaji. Esimerkiksi Saksassa laji on jo suositumpaa kuin alppihiihto tai pohjoismaiset hiihtolajit. Lajin jännite ja kiinnostavuus syntyvät siitä, kun kaksi täysin erilaista lajia yhdistetään. Ampumahiihto tarjoaa kisayleisölle aina nopeasti vaihtuvia tilanteita, paljon nähtävää ja yllätysmomentteja.

Lahden hiihtostadion on ampumahiihdon seuraamisen kannalta maailman ehdotonta huippua. Stadionille on helppo tulla kävellen, omalla autolla, bussilla tai junalla. Kaikki yleisöpalvelut yleisöravintolasta kisatorin myyntipisteisiin sijaitsevat pääkatsomon välittömässä läheisyydessä. Ja mikä tärkeintä: kaikkien kilpailutapahtumien ratkaisut nähdään aivan stadionyleisön silmien edessä, katetun pääkatsomon suojissa. Stadionin video- ja tulostaulu välittää tapahtumat Salpausselän maastosta, ladun varrelta.

Aikaisemmin Lahdessa on järjestetty yhteensä kolmet MM-kilpailut sekä yhteensä seitsemän maailmancup-tapahtumaa. LHS:n johtokunta on tehnyt päätöksen anoa Lahteen myös 2010-luvulle yhteensä neljää maailmancup-tapahtumaa. Kisajärjestäjien tavoitteena on saada Lahden hiihtostadionille yhteensä 10 000 katsojaa viiden kilpailupäivän aikana. Kilpailut järjestetään Lahdessa alueen hiihtolomaviikolla, minkä kunniaksi peruskoululaiset pääsevät ilmaiseksi hiihtostadionille. Myös eläkeläiset pääsevät stadionille ilman pääsymaksua.

Kinnunen, Nieminen ja Markkanen

Ampumahiihdon puolella on jo muutaman vuoden ajan panostettu nuoriin lupauksiin päätavoitteena menestyä Vancouverin vuoden 2010 olympiakisoissa. Tarkoituksena on saada ampumahiihto uuteen nousuun nuorten lupausten voimin. Suomen nuoren maajoukkueen eräs kauden päätavoitteista on menestyminen juuri Salpausselällä. Nimet Jouni Kinnunen, Marko Nieminen ja Mervi Markkanen tulevat stadionyleisölle tutuiksi kenties jo tämän talven maailmancuptapahtuman jälkeen.

Joensuussa nykyisin asuva Jouni Kinnunen, 23, on harrastanut ampumahiihtoa – maastohiihdon ohella – juniorisarjoista lähtien. – Ratkaiseva tekijä lopullisen lajin valinnan osalta oli menestyminen ampumahiihdon nuorten MM-kisoissa. Vuoden 2003 kisoissa voitin normaalimatkalla nuorten maailmanmestaruuden.
Viime vuosina Jouni Kinnunen on päässyt mukaan maailmancup-kisoihin aistimaan varsinkin Keski-Euroopassa vallitsevaa ampumahiihtobuumia. – Toivottavasti myös meillä Suomessa ampumahiihdon suosio lähtisi vähitellen nousuun. Kyseessähän on ihanteellinen kisayleisön kannalta: tilanteet vaihtelevat kilpailun kuluessa todella nopeasti ja voittajan veikkaaminen on todella vaikeaa. Ampumahiihdon maailmancup –tapahtuma Salpausselällä on Jouni Kinnuselle tämän kauden ehdottomia päätavoitteita. – Saamme koko maajoukkueelle näkyvyyttä kotiyleisön edessä. Halu menestyä on todella kova.

Orimattilalainen Marko Nieminen, 19, aloitti ampumahiihtoharrastuksen nelisen vuotta sitten; koko ikänsä hän on harrastanut maastohiihtoa. – LHS:n junioreissa tuli aikoinaan kokeiltua ampumahiihtoa ja se herätti mielenkiinnon lajia kohtaan. Nuorten SM-mitaleita on kertynyt ihan mukavasti ja nuorten MM-kisoissakin olen sijoittunut kymmenen parhaimman joukkoon. Tällä hetkellä Marko Nieminen suorittaa asepalvelustaan Urheilukoulussa Hennalassa.
– Lähitulevaisuudessa tarkoituksenani on kohentaa hiihtovauhtiani selvästi ja panostaa ampumahiihtoon mahdollisuuksien mukaan.

Mervi Markkanen, 22, on kotoisin Konnevedeltä. Vuonna 2005 Mervi muutti opiskeluiden ja parempien harjoitusolosuhteiden vuoksi Joensuuhun. Tätä nykyä Mervi edustaa LHS:ää. – Isäni, siskoni ja veljeni ovat harrastaneet ampumahiihtoa, ja sitä kautta minäkin innostuin lajista. Siskoni toimi valmentajanani aina vuoteen 2005 asti. Tällä hetkellä minua valmentaa lahtelainen Jari Karinkanta. Mervi Markkanen saavutti nuoruusvuosina menestystä SM-tasolla ja nuorten arvokisoissa. – Tänä vuonna harjoituskausi meni penkin alle sairastelujen vuoksi. Vuodenvaihteen jälkeen löytyi selitys jatkuviin sairasteluihin, ja nyt on tärkeintä löytää sopiva lääkitys tähän astmaan. Jos minut valitaan Lahden maailmancup-kisajoukkueeseen, niin totta kai kilpailen mielelläni Salpausselällä. Suuret kisat kotiyleisön edessä sytyttävät takuuvarmasti.

Kilpailuohjelma

Keskiviikko 28.2.2007 14.15 – Normaali / Naiset

Torstai 1.3.2007 14.15 – Normaali / Miehet

Perjantai 2.3.2007 15.15 – Pikakilpailu / Naiset

Lauantai 3.3.2007 15.15. Pikakilpailu / Miehet

Sunnuntai 4.3.2007 13.30 Takaa-ajo / Naiset
15.15 Takaa-ajo / Miehet

Lue lisää

Salpausselän Kisojen yleisöravintola-alueet kasvavat esimerkiksi viime talveen verrattuna. Yleisöravintola/ohjelmateltan yhteyteen rakennetaan 450 neliömetrin kokoinen lattiallinen ja lämmitettävä ”laajennusosa”, mikä kasvattaa kisatorin telttarakennelmien koon noin 2000 neliömetriin.

Täysin uutena alueena kisayleisölle esitellään perhekanttiini, joka sijaitsee puuhaparkki ”Ipana Iglun” yhteydessä pääkatsomorakennuksen sisäjuoksuradalla. Perhekanttiini on nimensä mukaisesti tarkoitettu lapsiperheiden käyttöön. Hiihtoseuran naisosaston ylläpitämässä kanttiinissa myydään mm. sämpylöitä, kahvia, mehua ja makeisia. Kahvilassa voi nauttia myös omia eväitä, ja se tarjoaakin vaihtoehdon yleisöravintolalle ja kisatorille kilpailuiden välillä. Perhekanttiinin ja puuhaparkin yhteydessä sijaitsevat myös lasten hoitopisteet niitä tarvitseville.

Perhekanttiini on avoinna perjantaina klo 11-18, lauantaina klo 10-19 ja sunnuntaina klo 10-17.

Hiihtostadionin pääkatsomorakennuksen ja yleisöravintolan välillä sijaitseva kisatori on iso osa Salpausselän kisatunnelmaa. ”Leipää ja sirkushuveja” sopii hyvin tämän talven toriteemaksi, kun erilaisten myyntipisteiden ja –telttojen lomassa yleisöä viihdyttää seitsenhenkinen sirkusryhmä. Katutaiteilijat piristävät kisayleisöä mm. jonglööri-, diabolo- ja tulitempuillaan. Ryhmän toimintaan voi tutustua mm. täällä

Kisatorilla mm. kolme kisatuotemyymälää sekä erilaisia ruokapisteitä, joista saa mm. kisamakkaraa, hot dogia, lihapiirakoita, muikkuja tai sohvaa. Perinteisesti kisatorilla sijaitsevat myös Lahden postimerkkikerhon myyntipiste sekä sotilaskotiyhdistyksen kanttiiniauto. Kisatorilla sijaitsevat myös mm. Hiihtoliiton fanituotepiste, yleisöinfo sekä Veikkauksen myyntivaunu, jonne voi jättää viime hetken pelit esimerkiksi kisastudion vihjeiden mukaisesti.

Salpausselän Kisoja tai muita Lahden seudun massatapahtumia ei voitaisi järjestää ilman osaavia vapaaehtoistyöntekijöitä. Onneksi myös nykynuorista löytyy sukupolvelta toiselle periytyvää talkoohenkeä. Tästä hyvästä esimerkistä käyvät Emma Kuusinen, 11 sekä Juuso Viljamaa, 9.

Juuso Viljamaa, 9, on Tiirismaan peruskoulun kolmasluokkalainen. Juuso harrastaa laskettelua Lahden Hiihtoseuran alppijaostossa. Pianoa Juuso on soittanut viisivuotiaasta lähtien. Juuso sanoo seuraavansa urheilua mielellään paikan päällä. Salpausselän kisaviikonlopun aikana Juuso pääsee näkemään ihailemiaan mäkihyppääjiä hyvinkin läheltä, sillä hän kuuluu kisalähettien ryhmään. – Viemme postia ja tulospapareita eri paikkoihin, esimerkiksi selostamoon. Olen tykännyt työstä tosi paljon ja aion mennä tänäkin vuonna kisahommiin. Kilpailuja voimme seurata aina silloin, kun ei ole postia vietävänä. On hienoa seurata varsinkin mäkihyppyä kisamontussa; se näyttää ihan erilaiselta kuin teeveestä. Kisa-alueella on tosi paljon yleisöä, ja sekin on hyvä juttu. Tietysti myös ilotulitus on joka vuosi nähtävä, Juuso Viljamaa toteaa innostuneena. Hän toivoo, että Salppurin kisat alkaisivat jo huomenna.

Sanavalmis huimapää Emma Kuusinen, 11, käy Tiirismaan peruskoulua englannin kieli -painotteisella 5. luokalla. Emma harrastaa talvisin Lahden Hiihtoseurassa alppihiihtoa ja mäkihyppyä ja kesäisin jalkapalloa ja ratsastusta.
– Pidän erityisesti vähän rajummista ja vauhdikkaammista lajeista. Karpalon K15-mäestäkin olen hypännyt lukuisia kertoja, enkä olen pelännyt alkuunkaan. Salpausselän Kisojen vapaaehtoistyöhön Emma saa osallistuvansa hyvin mielellään. – Olen työskennellyt niin kisatoimistossa kuin juoksutyttönä. Kisan päätyttyä viemme tulosliuskat eri kohteisiin kisa-alueella. Meillä on tärkeä tehtävä viedä viestiä mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Emma kuuluu kisalähettien ryhmään, jossa on kymmenkunta energistä tyttöä ja poikaa. – On mukavaa päästä Salppurin kisoihin töihin. Työn ohessa pääsemme seuraamaan myös kilpailusuorituksia, ja lauantai-illan ilotulitusta olemme päässeet katsomaan päärakennuksen katolle. Salppurin kisat on ehdottomasti nähtävä paikan päällä, Emma Kuusinen vakuuttaa. Hän kertoo saaneensa myös hyviä kavereita vapaaehtoistyöntekijöiden joukosta.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena (Salpausselän Sanomat 2007)

Salpausselän Kisat järjestetään 9.–11. maaliskuuta 82. kerran. Pitkät perinteet jatkuvat tänä vuonna kahdeksalla maailmancupin osakilpailulla mäkihypyssä, maastohiihdossa ja yhdistetyssä.

– Kisojen urheilullinen anti ja panos ovat tänäkin vuonna huippuluokkaa. Maastohiihto palaa ohjelmaan yhteensä neljällä startilla. Yhdistetyssä kisayleisölle esitellään ensimmäistä kertaa maailmassa uusi sprintin kilpailumuoto. Mäkimiehille on ohjelmassa kaksi mielenkiintoista kilpailua: kauden viimeinen joukkuemäki sekä Nordic Tournamentin avauskilpailu. Ja mikä parasta: maailman parhaat talviurheilijat saapuvat Salpausselälle Sapporon MM-mitalistien johdolla, kertoo Salpausselän Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ilkka Tiilikainen.
Vuosikymmenten kuluessa Salpausselälle on onnistuttu loihtimaan jäljittelemätön kisatunnelma, joka on tehnyt tapahtumasta suomalaisen legendan. Lahden maailmankuulu mäki- ja hiihtostadion tarjoaa loistavat puitteet kilpailijoille ja yleisölle. Stadionit ovat paitsi toistensa vieressä, myös kävelymatkan etäisyydellä ydinkeskustasta sekä juna- ja bussiasemilta. Talven suurin suomalainen urheilutapahtuma houkuttelee paikalle suuret yleisömassat – läheltä ja kaukaa. – Esimerkiksi lauantain iltamäki ja ilotulitus keräsi viime vuonna mäkimonttuun lähes 30 000 silmäparia, Ilkka Tiilikainen muistuttaa.

82. Salpausselän Kisat käynnistyvät vauhdikkaasti jo perjantaina, jolloin yleisölle esitellään muun muassa Sapporon MM-mitalistit sekä kilpaillaan mäen karsinnan lisäksi yhdistetyn maailmancupin pisteistä. Perjantain kilpailu on niin sanottu Gundersen-kilpailu, jossa hypätään ensin kaksi hyppyä HS130-mäestä ja hiihdetään hieman myöhemmin 15 kilometriä. Perjantaina alueelle odotetaan poikkeuksellisen runsaasti lapsia, kun Lahden alueen päiväkodit ja ala-asteet on kutsuttu kisoihin kunniavieraina. – Lauantaina vietetään sprinttipäivää, eli nopeita ja mielenkiintoisia lajeja on tarjolla, sekä erityisen paljon erilaista oheisohjelmaa. Lauantai-ilta jatkuu alueella vielä perinteisten iltamäen ja ilotulituksen jälkeenkin – pitkälle iltaan asti. Kisasunnuntai on juuri talviurheilun ystäville räätälöity tiivis kilpailupäivä. Salpausselän herruudesta kisaillaan perinteisissä lajeissa, kuten naisten 10 kilometrillä ja miesten 15 kilometrillä sekä erikoismäessä, Ilkka Tiilikainen toteaa.

Lahden Urheilukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. – Uudistetut kisaladut ovat hiihtokunnossa; FIS:n maastohiihtojohtaja Jürg Capol on käynyt jo aiemmin ladut tarkastamassa ja hyviksi todennut. Mäen huoltoalue valmistuu maaliskuun alussa ja mäkistadionin uudistettu pääkatsomo on ensi kertaa käytössä tämän vuoden kisoissa. J-mutkan kunnostus- ja suurmäelle vievän ladun leventämistyöt ovat myös edenneet suunnitelman mukaisesti, Tiilikainen vakuuttaa. Äänentoistoon ja yleisöpalveluun liittyvät parannukset ovat myös tärkeitä kehittämiskohteita. – Imagotutkimusten mukaan kisafiilis on tärkein tekijä, joka vetää kisayleisön vuosi toisensa jälkeen Salpausselälle. Oheisohjelmatarjontaa on kehitettävä urheilutapahtumien ohella. Tärkeintä on, että kisayleisö ja urheilijat viihtyvät Selällä. Myös lasten ja lapsiperheiden tarpeet on huomioitava; Salpausselän Kisat on kaikenikäisille suunnattu viihdyttävä talvikarnevaali, Tiilikainen sanoo.

Hänen mukaansa olisi suotavaa, että kisat näkyisivät entistä selvemmin myös kaupungin keskustassa.
– Kisaorganisaatiolla on haluja ja valmiuksia viedä kisanäkyvyyttä myös keskustaan, mikäli yrittäjät ja kaupunki lähtevät mukaan toimimaan yhteisen asian puolesta. Itse toivon entistä enemmän ja konkreettisempaa yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kisa-asuun puetut yritysten näyteikkunat, keskustan pääkadut ja torin alue toisivat mukavan lisän kisatunnelman luomiseen.

Ilkka Tiilikaisen kokemusten mukaan kisa-alueelle kannattaa saapua koko päivän ajaksi. – Nähtävää ja koettavaa riittää varmasti. Kisa-alueella näkee paljon vanhoja tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin. Tänä vuonna maastohiihdon ystävillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä ladun varteen kannustamaan hiihtäjiä ja näkemään hiihdon ratkaisunhetket.

***
Salpausselän Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Ilkka Tiilikainen on toiminut kisaorganisaatiossa eri tehtävissä peräti 37 vuotta. Hän on myös SHL:n varapuheenjohtaja sekä tämän talven Sapporon MM-kisojen Suomen maajoukkueen ylijohtaja.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena, kuva: Tuukka Nokkala (Salpausselän Sanomat 2007)

Kahden lahtelaislähtöisen kansansuosikin – Euroviisujuontaja Jaana Pelkosen ja näyttelijä Eppu Salmisen – mielestä Salpausselän kisaviikonloppu on unohtumaton elämys, joka pitää kokea vuosi toisensa jälkeen. Molemmilla on kokemusta myös kisojen vapaaehtoistyöstä.

Jaana Pelkonen muistelee asuneensa pienenä Tapanilassa, miltei hyppyrimäkien juurella. – Pikkutyttönä kävin vanhempieni kanssa joka vuosi Salppurin kisoissa. Nuoruuden aikaisten kavereiden kanssa meillä oli tapana käydä kisoissa varsinkin kisalauantain iltamäenlaskua ja ilotulitusta ihailemassa. Salpausselän Kisoista Jaanalla on ikimuistoisia kokemuksia myös kisatytön edustustehtävistä. – Se oli upea kokemus. Oli hienoa olla niinkin nuorena mukana kansainvälisen suurtapahtuman vapaaehtoistyössä ja nähdä läheltä, miten kisajärjestelyt hoituvat.

Kisojen ainutlaatuinen fiilis, kansainvälinen meininki on tehnyt Jaanaan lähtemättömän vaikutuksen.
– Sen jäljittelemättömän kisalauantain tunnelman, kun ihmiset seisovat toppavaatteissa ja kannustavat omia suosikkejaan, pitäisi jokaisen voida kokea ainakin kerran elämässään. Itse olen kovin harmissani, kun en tänä vuonna pääse paikan päälle kisoihin, koska olen kyseisen viikonlopun töissä, laivalla juontamassa. Jaana Pelkosen ura urkeni media-alalle lahtelaisesta Radio99:stä, kun pirteä lukiolaistyttö hakeutui paikallisradioon työharjoitteluun. Sen jälkeen toinen toistaan haastavampia työtehtäviä on riittänyt varsin mukavasti. Suomalaiset ovat saaneet ihastella iloisesti hymyilevää ja sanavalmista kaunotarta lukuisten tv-ohjelmien juontajana. – Tämä kevät menee Euroviisuihin valmistautuessa. Gradun työstäminen on toinen iso juttu, johon todella haluan keskittyä. Eduskuntavaaliehdokkaaksikin minua on pyydetty, mutta olen jo aiemmin todennut, että haluan ensin suorittaa opintoni loppuun ja katsoa sitten rauhassa, mikä minusta tulee isona, Jaana Pelkonen painottaa.

Eppu Salminen kertoo käyneensä Salpausselän Kisoissa ensi kertaa pikkupoikana, mutta ensimmäiset muistikuvat kisoista ajoittuvat vuoden 1978 MM-kotikisoihin, joissa Eppu toimi kisalähettinä. – Veimme tulosliuskoja ja muita tärkeitä papereita eri kohteisiin kisa-alueella. Sitä tunsi hoitavansa tärkeää tehtävää. Muistan elävästi, kun Tapio Räisänen voitti noissa kisoissa MM-kultaa. Vähän vanhempana tärkeään rooliin nousi kisalauantain iltamäenlasku oheistapahtumineen, jonne kaveriporukalla aina mentiin. Viime vuosinakin Eppu on usein nähty vieras Salpausselällä.
– Valitettavasti teatterinäytökset ovat usein perjantai- ja lauantai-iltaisin, joten kisoihin olen päässyt vasta sunnuntaina. Suurin harmituksen aihe minulle on ollut vuoden 1989 MM-kisat ja Jari Puikkosen maailmanmestaruus, jota en valitettavasti päässyt paikan päälle katsomaan, koska samaan aikaan olivat Teatterikoulun näytelmäharjoitukset, intohimoinen penkkiurheilija muistelee vieläkin hieman katkeruutta äänessään, mutta pilke silmäkulmassa – kuten aina!

Salpausselän kisaviikonloppu on Eppu Salmisen mielestä tyypillinen massatapahtuma, jonka ainutlaatuisen tunnelman voi aistia vain ja ainoastaan paikan päällä. – Huippuviihteen ohessa voi nauttia kuumasta kaakaosta ja grillimakkarasta sekä happirikkaasta ja usein jopa aurinkoisesta talvipäivästä. Selällä tapaa myös paljon ystäviä ja tuttuja. On aina elämys nähdä hyppääjien huimapäiset ilmalennot ja lauantain iltajuhla on aivan uskomaton spektaakkeli ilotulituksineen. Kisaviikonloppuna koko Lahden seutu herää eloon. Tänä keväänä Eppu Salmisella riittää kiireitä niin teatterinäytösten, tv-ohjelmien, radioshown kuin tanssiharjoitustenkin tiimoilta. Hän osallistuu Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, jonka harjoitukset käyvät kuntoilustakin. – En ole aikaisemmin tanssinut, joten melkoinen urakka on edessä, kun tanssipartnerina on todellinen ammattilainen, Eppu naurahtaa.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena (Salpausselän Sanomat 2007)

Lahti valittiin syksyllä 2005 Suomen kandidaatiksi pohjoismaisten hiihtolajien MM-isännäksi vuodelle 2013. MM-hakuprojektin ensimmäinen konkreettinen vaihe on kisahakemuksen valmistelu.

– Kirjallinen MM-hakemus tulee jättää kansainväliselle Hiihtoliitolle 1.5.2007 mennessä, jonka jälkeen hakijakaupungeille toimitetaan varsinaiset hakuasiakirjat. Nämä palautetaan FIS:lle 31.8.2007 mennessä. FIS:n tarkastusryhmä saapuu Lahteen syyskuussa 2007. Valinnan vuoden 2013 MM-kisaisännästä tekee FIS:n hallitus FIS-kongressin yhteydessä Etelä-Afrikassa 19.5.2008, kertoo hakukomitean projektipäällikkö Matti Leikoski Suomen Hiihtolitosta. – Lähtökohdat MM-haulle ovat erinomaiset, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä ja kovia kilpailijoita on meillä vastassamme. MM-haun kannalta keskeiseen asemaan tulevat nousemaan vuosien 2007 ja 2008 Salpausselän Kisat ja niissä onnistuminen. Lahden kaupunki on huomioinut kisa-alueen korjaus- ja lisärakentamistarpeet kiitettävällä tavalla. Tämän vuoden Salpausselän Kisoissa nähdään jo useita parannuksia. Mäen huoltorakennus ja mäkistadionin pääkatsomon peruskorjaus valmistuvat. Maastohiihto palaa vuoden tauon jälkeen kilpailuohjelmaan levennetyillä latu-urilla, toteaa hakukomitean puheenjohtaja SHL:n puheenjohtaja Jaakko Holkeri.

Lahden lisäksi vuoden 2013 pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoja hakevat hyvin todennäköisesti Ruotsin Falun, Puolan Zakopane sekä Italian Val di Fiemme. Näiden lisäksi hakijamaiksi saattavat ilmoittautua myös Saksa, Korea, Kiina sekä Venäjä. Vuoden 2011 hiihdon MM-kisat pidetään Oslossa. – Lahden keskeisiä vahvuuksia kisajärjestäjänä ovat pitkät perinteet vapaaehtoisvoimin järjestetyistä suurtapahtumista, keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus, suuret yleisömäärät, urheilijoiden majoitusolosuhteet sekä turvallisuusaspektit. Suomen ehdottomia etuja ovat myös kokemus erilaisten maailmancup-tapahtumien järjestämisestä eri lajeissa, lajien suuret harrastajamäärät, suomalaisurheilijoiden menestysperinteet sekä suomalaisten vahva edustus FIS:n eri komiteoissa, Leikoski painottaa.

Lahti näkyy ja kuuluu kansainvälisten suurtapahtumien ansiosta. Yleisen imagohyödyn ohella arvokisoilla on myös huomattavia suoria ja välillisiä talousvaikutuksia. Selvitysten mukaan esimerkiksi viime MM-kisojen rahalliset vaikutukset Lahden talousalueelle olivat merkittävät. Lahden kaupungin osuus MM-kisojen tuotosta oli noin 3 miljoonaa markkaa. – Suorat yritystulovaikutukset olivat vastaavasti noin 90 miljoonaa markkaa ja laskennalliset työllisyysvaikutukset noin 160-170 henkilötyövuotta. MM-kisat lisäsivät yöpymisten määrää lahtelaissa hotelleissa selvästi: tammikuussa 2001 Lahden hotelleissa oli yli 6000 yöpymistä enemmän kuin vuotta aiemmin, Matti Leikoski sanoo.

Teksti: Jarmo Mäkeläinen, viestintätoimisto Mageena (Salpausselän Sanomat 2007)