Kisamuistot Salppurilta

Oletko päässyt tapaamaan Salppurilla fanittamaasi urheilijaa? Muistatko ”Kuumaa kaakaota!” -huudahdukset kisakatsomossa? Ehkäpä olet kisahuumassa tavannut kauan kadoksissa olleen ystävän tai oletko ollut mukana mielenkiintoisissa työtehtävissä vapaaehtoisena?

Jaa oma kisamuistosi Salppurilta!

Kisamuistoja tullaan jakamaan sivuillamme sekä sosiaalisen median kanavissamme. Kaikki julkaistavat muistot jaetaan anonyymisti. Jakamalla muistosi annat suostumuksesi käyttää tekstiä Salpausselän kisojen markkinoinnissa.

Oma kisamuisto on vasta viiden vuoden takaa kun paras ystävä kutsui mukaan kisoihin. Vaikka Lahdessa olenkin asunut en koskaan ollut kiinnostunut kisoista sen enempää. Lähdin kuitenkin mielellään ja tämän jälkeen kisat on kuulunut joka vuotuiseen perinteisiin. Tunnelma kisoissa on huikea, yhteisöllisyys ja elämykset. Makkaranpaistoa ja kaakaota termarista. Lauantai mikä huipentuu iltamäkeen ja tämän jälkeen ilotulitukseen.

Vuoden 1978 hiihdon MM-kisat pidettiin Lahdessa. Kävin siihen aikaan Salpausselän lukiota hiihtostadionin naapurissa. Liikunnanopettajamme Kalevi Pulkkanen oli Lahden Hiihtoseuran miehiä. Olimmekin sitten yhdellä liikuntatunnilla mukana kisakoneiston harjoituksissa. Meidät liikuntaryhmän pojat oli jaettu viestijoukkueisiin. Muistan kuuluneeni Sveitsin joukkueeseen. Nimemme paistoivat suurella valotaululla. Meidät lähetettiin komeasti, kuten oikeassa kilpailussakin. Hiihdimme pitkän nousun suurmäen tornin luo ja sieltä laskimme takaisin stadionille. Kaarsimme stadionin kentällä ja lähetimme seuraavat viestinviejät matkaan. Ei sentään noissa maastoissa tarvinnut täyttä kymppiä hiihtää, mutta koville otti tuokin. Se liikuntatunti jäi kyllä mieleen. Tuntui, kuin olisi itse ollut MM-hiihtäjä.

Ensimmäinen kisamuisto on melkein 15 vuoden takaa kun ensimmäistä kertaa pikkutyttönä kisoihin pääsin isäni kanssa. Silloin olimme paikalla vain yhden päivän ja sovimme, että tästä ei perinnettä tehdä. Mutta niin vaan vielä 15 vuotta myöhemmin kisoissa on tullut vuosittain käytyä ja nykyään se on vuoden odotetuin tapahtuma, jossa näen ystäviä joita en muuten näkisi.

Lapsena vastasin ”kuumaa kaakaota” huutoihin, että ”kylmää teetä”.

Kavereiden kanssa oltiin MM-kisoissa 1989 ja päästiin TV-haastatteluun. Meiltä kysyttiin kuka voittaa suurmäen kilpailun. Jari Puikkonenhan sen voitti, tosin veikattiin Nykästä. Haastattelun pätkä näytettiin illan kisastudiossa telkkarissa ja samainen pätkä päätyi myös Matti-elokuvaan. Hauska ja ikimuistoinen muisto.

Lempeä, lämpöä ja juhlintaa

Oltiin joskus 2010-luvun taitteessa eka kertaa Salpausselän kisoissa, kun oli onnistuttu vuokraamaan Vierumäeltä huippulukaali hemmotteluna peruspuuroarjelle. Puolisolla sattui synttärit siihen ja lähdettiin katsomaan kisoja. Mäkihyppy teki lähtemättömän vaikutuksen – oltiin nähty livenä jotain pieniä harjoitusmäkiä ja käyty kävelemässä Puijolla, mutta se, että joku oikeasti hyppäsi sieltä alas – se oli upea kokemus. Aurinko paistoi ja oli hieno tunnelma.

Vuoden -78 MM-kisoissa oli kisaromanssi ja varpaat umpijäässä. Pakko oli olla ja hytistä, sillä oli ihana poika. Emme tavanneet enää kisojen jälkeen. Ostin kisapipon ja tuo legendaarinen sininen pipo on edelleen tallessa.

Äitini ja isäni on menneet kisalauantaina kihloihin joskus 60-luvulla. Mitä sitä perinnettä muuttamaan, puolisoni kosi minua kisamontussa 15.3 2003 myös kisalauantaina.

Teininä vatsaa kutkutti kummasti kun iltamäenlaskussa valojen sammuessa ilotulitusta varten ihastus kumartui varastamaan suudelman, kun kaverit eivät nähneet.

Huippu muistot ystävien kanssa Salppurin jatkoilta ❄ Torille!

Kaveriporukan kanssa käydään joka vuosi Salppureissa. Pukeudumme vanhoihin ulkoiluasuihin ja juomme minttukaakaota. Talven hauskin päivä ❤

Sankareiden matkassa

12-vuotiaana se alkoi Albertvillen olympialaisista, nimittäin Jari Isometsän ankara fanitus. Pari vuotta tästä saatiin serkkuni kanssa (joka oli muuten puolestaan kova Dählie-fani) päähän, että Salppurille on pakko päästä katsomaan kisoja ja tietysti Jaria. Tehtiin monta viikkoa kannustulakanaa ja suunniteltiin retkeä. Mummo lähti lopulta meille kuskiksi ja yöpaikka saatiin sukulaisista. Oltiin onnemme kukkuloilla jo kisoihin pääsystä, huudettiin äänemme käheiksi ja päästiin lakanan kanssa telkkariinkin!

Vuosi 1982 ja Matti Nykänen oli tuore maailmanmestari. Salppurilla minä ja moni muu juoksimme Matin perässä valokuvan toivossa. Itse onnistuin sen aikaisella filmikameralla ikuistamaan Matin ihan lähietäisyydeltä. Teetin valokuvan suurennoksena albumiini. Samana vuonna onnistuin ikuistamaan presidentti Mauno Koivoston filmille, kun hän saapui kisajunalla Salppurille. Nyt näistä molemmista sankareista on aika jo jättänyt, mutta muistot elävät kuvissa.

Kuinka kateelliseksi sainkaan työkaverini, kun näin Petter Northugin livenä 1,5 metrin päästä 😀

Suomi putsasi ensin vuonna 2007 Virpi Kuitusen ja sitten vuonna 2009 Aino-Kaisa Saarisen johdolla hiihdon MM-kisojen palkintopöydän naisten hiihdossa. Vuonna 2009 vihdoin pääsin näkemään Virpin kasvotusten ja sain jopa fanikuvan Salppurin kisoissa, jossa tunnelmaa todella riitti! Nuoren hiihtofanin paras kokemus.